Vuoden naispelaaja Virpi Hukka pelasi loistokesän, mutta jäi kaudesta nälkäiseksi

Ensimmäisen kerran Hukka valittiin vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 2018, jolloin hän edusti Jyväskylän Kirittäriä. Viisi vuotta sitten kausi päättyi mestaruuteen. Tänä vuonna kaulaan ripustettiin hopeinen SM-mitali.

- Totta kai tämä vuoden pelaajan titteli on hieno arvostus ja tietää tehneensä ainakin jotain asioita oikein, kun näin huomioidaan. Itse pelasin aika paljon tuota viime kautta niin, että pudotuspeleissä olisin parhaimmillani ja hyvää nousujohteista tekemistä se itseltä olikin, vaikka se isoin tavoite jäikin saavuttamatta.

Naisten Superpesis -kausi sai ansaitsemansa huipennuksen, kun mestaruus ratkaistiin viidennessä finaaliottelussa loppuunmyydyn Kaupin pesäpallostadionin edessä. Suomen mestaruus ratkesi pienimmällä mahdollisella marginaalilla Porin Pesäkarhujen eduksi ottelun supervuoroparissa.

- Kyllä se jätti nälkää. Meidän kautemme oli vaiherikas ja siihen mahtui paljon kaiken näköistä tapahtumaa. Sekä joukkueen että omalla henkilökohtaisella tasolla oli vähän käynnistymisvaikeuksia kauden alussa, mutta pääsimme siitä hyvin peliin kiinni ja otimme paljon voittoja. Ihan emme kuitenkaan vielä tällä kaudella saaneet pidettyä peliä kasassa loppuun asti niin kun olisimme halunneet. Täytyy nyt käydä hyvin tuota viime kautta läpi ja katsoa, että mitä siitä voidaan oppia, jotta olemme ensi vuonna parempia, Hukka summaa.

Virpi Hukka oli pudotuspelisyksyn kärkilyöntikuningatar 99 kärkilyönnillä!

Kuva: Antti Haapasalo

Vaikka kausi päättyi tamperelaisjoukkueen osalta karvaaseen pettymykseen, jäi pesäpallosyksy Hukan mieleen unohtumattomana kauden huipennuksena.

- Oli kyllä aivan huikeata huomata tuo pesiksen kiinnostus loppukaudesta. Olen aina itse tykännyt noista syksyn peleistä kaikkein eniten ja mitä enemmän panosta sekä kaikkea muuta siinä on ympärillä, niin sitä enemmän siitä vaan nauttii, kun katsomot ovat pullollaan ja lajissa on ylimääräistä huomiota. Siitä tulee aina sellainen lisäadrenaliini mukaan.

- Vaikka se tietysti harmittaa, että emme voittaneet mestaruutta, niin tässä iässä olen jo oppinut nauttimaan noista peleistä jo sen verran, että ei pysty pelkästään pettynyt olemaan tuohon syksyyn, Hukka jatkaa.

Kuusinkertaisen etenijäkuningattaren osalta viime vuodet ovat olleet loukkaantumisten sävyttämiä. Edellisen kerran ennen kulunutta kesää Hukka oli pelannut täyden Superpesis-kauden vuonna 2018. Ehjä kausi vuosien vaikeuksien jälkeen oli yksi menneen kauden tärkeimmistä asioista.

- Itselleni oli tässä vaiheessa erittäin tärkeää, että sain pelata ehjän kauden ja kaikki pelit. Kyllähän tämä oma historiani on ollut melkoinen katastrofi viime vuosina. Ensi kauteen pystyn lähtemään nyt paremmalla mielellä, kun ei tarvitse niin paljoa ottaa paineita siitä, että mitenkä pysyn ehjänä. Nyt tuli todistettua, että kun asioita tekee oikein, niin pystyn hyvällä tasolla ja kovalla fysiikalla pelaamaan koko kauden ajan.

Sisäpelissä Hukka pelasi erinomaisen kauden Manse PP:n sisäpelimuodostelmassa, jossa hän pelasi pääosin numerolla kolme, mutta alkukauden aikana myös numerolla neljä. Koko kauden mitassa sarjan parasta sisäpeliä esittänyt tamperelaisjoukkue teki loistavasti takatilanteita ja yksi syistä tähän oli kaksi kertaa kultaisen mailan voittanut Hukka, joka sijoittui lopulta runkosarjan kärkilyöntitilastossa kolmanneksi.

Lisäksi Hukka löi runkosarjassa myös 3+21 juoksua, mikä on 32-vuotiaan PuMu-kasvatin uran paras saldo. Tuotuja juoksuja runkosarjassa kertyi sisäpelirooliin nähden mainiot 32 kappaletta. Ulkopelissä nähtiin tälläkin kaudella tuttua Virpi Hukkaa ja Keravalla ensimmäiset pesäpallo-oppinsa saanut koppari oli tälläkin kaudella yksi naisten Superpesiksen parhaista ulkopelaajista takakentällä.

- Kyllä siihen täytyy olla tyytyväinen, mille tasolle pääsin taas pelaamaan. Mutta kyllä se vain tuollaisella tappion hetkellä kovasti aina mietityttää, että mitä asioita voisi tehdä jatkossa vielä vähän paremmin.

Kulunut kausi oli Hukan neljäs Manse PP:n paidassa.

Kuva: Antti Haapasalo

Manse PP:n joukkue aloittaa harjoituskautensa kohti pesäpallokesää 2024 tällä viikolla, mutta tulevan kauden sävelet tuntuvat olevan selkeitä jo tässä kohtaa syksyä.

- Kyllähän minä olen paljon perustanut tuota pelaamistani fysiikkaan. Kyllähän se näkyy sekä sisä- että ulkopelissä, jos fysiikka on kunnossa, niin sillä pystyy helpottamaan aika paljon omaa pelaamista. Se on varmasti yksi asia, johon keskitytään. Sisäpelissä puolestaan loppukausi näytti, että voin uusia lyöntejäkin ottaa käyttöön, niin mahdollisesti kaivan tuolta varastosta jo runkosarjan osalle vähän uutta lyöntivalikoimaa, Hukka kertoo.

Mahtaako Hukan kikkapussista löytyä jotain täysin uutta lyöntiä, jota ei vielä olla pelikentillä nähty?

- Voi olla, että sellainenkin löytyy. Katsotaan missä vaiheessa sitä sitten käytetään.

Uransa neljänteentoista Superpesis-kauteen lähtevän Hukan asenteesta huokuu päättäväisyys.

- Siitä lähdetään, että ensi kesänä kentillä nähdään vielä kovempi Virpi Hukka. Itseäni kiinnostaa mitata myös sitä omaa henkilökohtaista tasoa, että mitä se voisi parhaimmillaan olla. Sitä varten tässä on jo laitettu suunnitelmia vireille, että mitä voisimme tehdä vielä paremmin sekä laji- ja fysiikkapuolella että myös henkisellä puolella.

- Haluan mitata koko käytössä olevan potentiaalini, Hukka päättää.

Joukkuetasolla mielessä siintää vain yksi tavoite - uran neljäs Suomen mestaruus.